Esittelyssä Kipinää puheen kuntoutukseen -materiaali

Kipinää puheen kuntoutukseen -materiaali on esimerkki korona-ajan positiivisista seurauksista! Puheterapeutti Tuula Savinainen-Makkosen kalenterista koronarajoitusten myötä vapautunut aika jalostui yhteistyössä Kipinäkeskuksen kanssa selainpohjaiseksi digitaaliseksi kuntoutusmateriaaliksi konsonanttiyhtymien harjoitteluun. Etäkuntoutuksen laajentumisen myötä myös tarve digitaaliselle kuntoutusmateriaalille on kasvanut. Kipinää puheen kuntoutukseen -materiaali sopii niin läsnä- kuin etäkuntoutukseen ja sisältää yli 200 harjoitusta 22:sta suomen kielen yleisimmästä konsonanttiyhtymästä. Harjoituksia ja pelejä voi käyttää kaikilla päätelaitteilla: tietokoneella, tabletilla tai kännykällä. 

Kipinäkeskus tunnetaan erityisesti vahvasta AAC-osaamisesta. Jo aiemmin Kipinäkeskus on tuottanut sähköisen Hehku-materiaalin, työkalun kuvakommunikoinnin ohjaukseen perheille ja kuvia käyttävän henkilön lähiyhteisöille. Yhteistyössä Tuula Savinainen-Makkosen kanssa lähdettiinkin ensin kehittämään vahvaa kuvatukea käyttävää kuntoutusmateriaalia hyvin vähän puhuvien lasten puheen kuntoutukseen. Se jäi kuitenkin vielä tekeille ja Kipinää puheen kuntoutukseen -materiaali päätettiin tehdä ensin. Valmistelu on ollut puolentoista vuoden mittainen prosessi ja vaatinut paljon uuden opettelua Kipinäkeskuksen tiimiltä. Kipinäkeskuksen puheterapeutit ovat yhdessä Tuulan kanssa ideoineet, suunnitellut ja myös teknisesti toteuttaneet materiaalipaketin kaikki pelit ja harjoitukset.

 

Materiaalin rakenne

Kipinää puheen kuntoutukseen tarjoaa kustakin konsonanttiyhtymästä loogisesti etenevän harjoitusohjelman. Harjoittelussa pyritään maksimoimaan lapsen onnistuminen! Tämä on motivaation avain ja tavoitteiden saavuttamisen perusta. Harjoitukset noudattavat kunkin konsonanttiyhtymän osalta samanlaista puhemotorisen kuntoutuksen viitekehystä edeten yksinkertaisesta monimuotoisempaan. Liikkeelle lähdetään 

kohdeäänteen vahvistamisesta tavutasolla. Tavutasolla lapsi saa harjoitella konsonanttiyhtymää rauhassa sanoen molemmat konsonanttiyhtymän konsonantit erikseen. Sanatason harjoituksia on konsonanttiyhtymästä riippuen useampia (esim. apusanaharjoitus, sanaparit, muistipeli, noppapeli). Mukana on usein myös sanatasoinen kuuloerotteluharjoitus. Viimeisenä kunkin konsonanttiyhtymän harjoituksissa on lausetason harjoitus, yksi tai useampi. 

Harjoitukset ovat yksinkertaisia pelejä keskittyen keräämään toistoja tavuista, sanoista tai lauseista leikillisyyden avulla. Peleissä on runsaasti erilaisia ratoja, joissa lapsille mieluisat hahmot aina sammakoista raketteihin ja oravista avaruusolioihin seikkailevat ja keräävät palkintoja (esim. tähtiä, mansikoita jne). Kaikissa harjoituksissa on toistomittari, joka kertoo kuinka monesta äänteestä ja montako toistoa pelin aikana on harjoiteltu. Peleissä ja tehtävissä on panostettu ohjeistukseen, mikä hyödyttää sekä vähemmän kokeneita puheterapeutteja että puheen kuntoutukseen perehtyviä vanhempia. 

Kenelle materiaali sopii?

Tuula Savinainen-Makkonen kertoo, että harjoitukset on suunnattu lapsille. Hänen kokemuksensa mukaan digitaaliset harjoitukset sopivat erityisesti niille, jotka eivät motivoidu paperiharjoituksiin. Lisäksi ne sopivat perheille, jotka puheterapian resurssien vähäisyyden vuoksi tekevät harjoituksia pääosin itsenäisesti, puheterapeutin harvajaksoisen ohjauksen turvin.

Kipinäkeskuksen puheterapeutti Amanda Saarisella on ollut etulyöntiasema ja hän on päässyt käyttämään Kipinää puheen kuntoutukseen -materiaalia jo valmisteluvaiheessa. Amanda kertoo, että materiaali on sopinut hänen asiakkailleen, joilla on fonologisen hahmottamisen pulmaa ja epäselvä puhe. Äänteiden vahvistusharjoitukset ovat sopineet myös lasten kanssa, joilla on tietty äännevirhe.

Puheterapeutti Meri Korpilahti hankki materiaalin käyttöönsä heti sen julkaisun jälkeen. Meri kertoo kiinnostuneensa materiaalista, koska useimmilla hänen asiakkaillaan on osittain tavoitteena äänteellinen kuntoutus. Aina asiakkaiden työskentelyvalmiudet esim. keskittymisen suhteen eivät ole vielä kovin vahvat. Materiaalin pelit ovat riittävän simppeleitä, mutta pitävät motivaatiota yllä ja kannustavat toistoihin. 

Kipinöiviä kokemuksia

Puhemotorinen harjoittelu vaatii sinnikkyyttä, pitkäjänteisyyttä ja toistoja, toistoja ja toistoja. Puheterapeutit ovat tunnetusti luovia ja idearikkaita, mutta puhemotoristen harjoitusten ideointi ja materiaalin valmistaminen vievät paljon aikaa. Kun yhden harjoittelukerran aikana pyritään kymmeniin toistoihin tarvitaan tehtäviin vaihtelua, palkkioita ja harjoittelun edistymisen visualisointia. Tätä Kipinää puheen kuntoutukseen materiaali käyttökokemusten perusteella antaa: runsaan määrän innostavia harjoituksia selkeästi etenevän hierarkian mukaisesti.

“Motivoi, kun asiakas näkee montako tehtävää on tehnyt ja paljonko pisteitä kerännyt. Ollaan saatu pikkuisen enemmän tehtyä toistoja, kun on visuaalisesti selkeästi nähtävillä paljonko on jäljellä ennen kun tulee tauko.” – Meri Korpilahti.

“Asiakkaani on ollut harjoituksista superinnoissaan ja halunnut tehdä niitä yhä uudestaan. Harjoitusten pienet palkinnot, kuten vaikkapa kerättävät tähdet tai lopussa tuleva ylläri ovat motivoineet asiakasta tekemään suuriakin määriä toistoja. Harjoitukset ovat myös jääneet mieleen, ja asiakas on saattanut seuraavalla terapiakerralla pyytää tiettyä edelliskerran harjoitusta.” – Amanda Saarinen. 

Tuula Savinainen-Makkonen tekee usein asiakkaidensa kanssa ensin samat harjoitukset paperiharjoituksina ja sitten ikään kuin palkintona päästään pelaamaan vastaavat sähköiset tehtävät. “Näin on saatu tavallista enemmän harjoittelua! On kuitenkin hyvä muistaa, ettei ahnehdi liikaa, eli tulee aina sensitiivisesti huomioda se, mitä ja miten lapsi jaksaa.”, hän kuvaa. 

Valmis kotiharjoittelumateriaali innoitti Meri Korpilahtea materiaalin hankintaan. Hän kertoo saavansa Kipinää puheen kuntoutukseen -materiaalista kättä pidempää äännekuntoutuksen kotiin ohjaamisen tueksi. “Hyödyn materiaalista siinä, että ei ole aikaa ja taitoa materiaalin valmistamiseen, koska asiakkaina ei ole juurikaan puhtaasti dyspraktisia lapsia.”, hän kertoo.

 

Kipinöistä roihahdukseen

Sekä Hehku että Kipinää puheen kuntoutukseen -materiaalit muodostuvat verkkokursseista, joita voi käyttää Navisec Health -palvelussa. Navisec Health -palvelun avulla terapeutti voi viestiä tietoturvallisesti asiakkaan kanssa ja jakaa materiaaleja sähköisesti pelattavaksi perheille. Näin voidaan edistymistä konkreettisesti dokumentoida, eikä tarvitse murehtia unohtuneista puheterapiavihoista. Silloin on todennäköisempää, että perheet pysyvät kärryillä siitä, miksi ja mitä puheterapiassa tehdään. Kipinää puheen kuntoutukseen -materiaalin voi vaihtoehtoisesti hankkia käyttöönsä Vuolearning-alustan kautta, jolloin materiaaleja voi käyttää sähköisesti terapiassa ja jakaa PDF-muodossa perheille. 

Kipinää puheen kuntoutukseen -materiaali julkaistiin marraskuussa 2021, mutta materiaalipaketti elää ja täydentyy. Tuula Savinainen-Makkonen kertoo, että konsonanttiyhtymäharjoituksia täydennetään vähitellen. Mukaan tulee mm. yhdyssanaharjoituksia ja harjoituksia harvinaisemmista konsonanttiyhtymistä. Meri Korpilahti toivoisi myös lisää lausetason harjoituksia. “Tämä on aika pitkälti vielä sanatason harjoittelua. Kaipaisin lisää lausetason harjoituksia kotiharjoitteiksi.”, hän toteaa. Jäämme kiinnostuksella odottamaan Kipinää puheen kuntoutukseen -materiaalin täydentymistä. Saammekohan jossain vaiheessa kuulla lisää myös siitä kehitteille jääneestä kuntoutusmateriaalista hyvin vähän puhuvien lasten puheen kuntoutukseen? Toivottavasti!

 

Lisätietoa Kipinää puheen kuntoutukseen -materiaalista näet myös oheisella Kipinäkeskuksen videolla. Voit myös tutustua demokursseihin HK-konsonanttiyhtymä ja ST-konsonanttiyhtymä.

Kiinnostuitko Kipinää puheen kuntoutukseen -materiaalista? Haluaisitko saada monipuolisen Navisec Health etäpalveluratkaisun käyttöösi? Tutustu lisää ja tilaa tästä

About the author

Helena toimii Navisec Health -tiimissä liiketoiminnan kehityspäällikkönä ja on koulutukseltaan puheterapeutti. Hän kirjoittaa Navisec Healthin blogiin ajankohtaisista aiheista kuntoutuksen kentällä.